Treeniä, juhlia ja extempore Aktia Cup

Viime viikko oli jo kohtalainen treenillisesti, mutta mahtava juhlallisesti :)

Alkuviikko meni kevyesti treenaillessa, mutta loppuviikon perjantain reipas, lauantain extempore osallistuttu Aktia Cupin avauskisa ja eilinen pitkis keskuspuiston poluilla toi treenillisesti parhaan viikon sitten Berliin. Vihdoinkin.

Aktia Cupin avaushan piti jäädä osaltani väliin, koska silloin piti olla pojan futisturnaus ja meikäläisen valmentajana tottakai mukana. Mutta poika sairastui kovaan flunssaan ja kuumeeseen loppuviikosta ja mulle avautuikin paikka osallistua kisaan! Olin jo perjantaina juossut 13km pk2/vk1 reippaan, mutta Coach-Akin kanssa keskusteltuani, lähdin lauantaina tekemään hyvää nousujohteista vk-treeniä lappu rinnassa. Se ei ole IKINÄ onnistunut, mutta nytpäs onnistui!!

Lähdin matkaan Akin ohjeilla, eli #rennonkovaa alkuun ja sitten kiristelee lopussa jos ja kun on paukkuja jäljellä.

Aktia Cup on aivan mahtava kisa, jossa on aina paljon tuttuja ja siellä myös tutustuu uusiin ihmisiin. Tälläkin kertaa paikalla oli paljon tuttuja ja pääsin maalissa juttelemaan myös monta vuotta blogin välityksellä seuraamani A. Perälän kanssa! Olipas mukavaa saada hyvälle blogille kasvot :) Oltiin juostu lauantainakin lähes koko matka kimpassa, mutta vasta maalissa kaverin kanssa vaihdettiin kuulumiset :)

Alkuverkkaa pääsin vetämään hienossa seurassa. Mukana mm. Nummelan Aki, Järvenpään Jarkko, Pääministeri ja keitä muita meitä oli ;) Kisafiilis nousi huimasti, vaikka treeniä olin lähdössä tekemään!

Lähtöviivalla juteltiin Jani H:n kanssa, että 38min kymppi olisi ok ja että voitasiin samalla toimia Janin paremmalle JA kauniimmalle puoliskolle Paulalle jäniksinä. Paukusta matkaan ja eka tonni alamäkeen 3.35! Ehkä rauhallisin starttini Hakunilassa ikinä!

Paulan jänikset hienosti Paulan takana tuulensuojassa ;)

Alkumatka sujui todella kevyen oloisesti ja hengityksessä ei ollut pienimpiäkään vaikeuksia. Juteltiin Janin kanssa monessa kohtaa ja Paulalla oli hyvä päivä ja hän hönki menemään jäniksiensä edellä :) (Paula juoksi hienon enkkansa ja alitti 37 rajan!! Onnittelut!)

Kovaa aloittaneet Hietalan Jannen ja Herra Pääministerin tavoitin noin 4 km:n kohdilla ja puolimatkaan saavuttiin n. 18.15 ajassa ja edelleen matkanteko tuntui kevyeltä! Alkoi jopa tuntumaan siltä, että voisin kuin voisinkin vetää hyvän ja nousujojteisen treenin kisoissa! Olen selkeästi oppinut jossain välissä jotain joltain? En vaan tiedä koska ja keneltä ;)

Takasinpäin tullessa jalat kulki ja juoksu tuntui edelleen helpohkolta, ottaen huomioon vauhdin ja sen että oltiin kuitenkin kympin kisassa :) Joskus 7-8km:n kohdilla oli kuvaaja tien sivussa, niin otettiin Janin kanssa tällainen...

Pace and Love in Hakunila :)

Eli niinkuin kuvasta näkyy, niin ihan kaikki ei ollut lauantaina pelissä :) Loppu tuli vauhtia kiristellen niin, että toinen puolisko oli 12 sekuntia ensimmäistä nopeampi, maalissa siis ajassa 36.18. Kuten sykekäyrästä voi päätellä, niin nousujohteisuus onnistui aika nappiin!

Juoksu kulki siis mukavasti, ottaen huomioon sen, että Berliinin maratonin ja tämän kisan väliin mahtuu 7 viikkoa ja 1 tehotreeni! Aika 36.18 on myös mun täsmälleen sama aika kun mun PB ko matkalle, joten juoksun helppouden huomioon ottaen olen todella tyytyväinen tilanteeseen! Mutta vielä tyytyväisempi olen siihen, että pystyin tekemään juuri niin kuin olin suunnitellut, eli juoksemaan oikeasti #rennonkovaa ilman minkäännäköisiä sippaamisia :)

Kisan jälkeen tosiaan turinat kaikkien tuttujen kanssa ja sitten loppuverkan kautta himaan juhlimaan vaimon valmistujaisia! Nyt meillä asuu urheiluhieroja-vaimon lisäksi myös FYSIOTERAPEUTTI-vaimo! Alkaa siis kilpakuntoilijan tukijoukot olemaan ortopedi-vaimoa vaille valmis! Onnittelut vielä vaimolle tätäkin kautta, vaikka et tätä kuitenkaan luekaan ;)

Juhlat oli mukavat ja meillä oli jopa disko himassa!! Kiitoksia kaikille osallistujille! Näitä pitäisi järjestää useamminkin, vaikka valmistujaisia olisikin jatkossa vähemmän :)

Loppuillan diskossa ei kovinkaan montaa osallistujaa ollut, mutta päivänsankari ja rumpali-Turo jaksoivat hyvin :)

Ja jottei juhlat siihen loppuneet, niin sunnuntaina juhlittiin vielä Jessin 5-v juhlia hänen kavereidensa kesken :) Jotenkin tuntuu siltä, että noi tyttöjen pileet on joku 97% rauhallisemmat kuin isoveljensä vastaavat...

5-v sankari :)

Eli sellainen viikko mulla takana. Tulevillekin viikoille juhlia riittää, joten ihan täysipainoinen harjoittelu alkaa sitten ensi kuun puolella. Siihen asti treenaillaan miten aikataulut antaa myöden :)

Loppuun vielä kevennys, eli kuva lasten "sydän"ilmapallosta Mun mielestä hieman tuhma, ehkä ;)

ilmapallo :D